Lehti

Luola on Suomen luolaseura ry:n julkaisema kerran vuodessa ilmestyvä lehti. Luolassa on monipuolisesti juttuja kaikkeen luoliin ja luolailuun liittyvästä: tieteestä ja tekniikasta, kielestä ja kirjallisuudesta, historiasta, henkilöistä ja järjestöistä, välineistä ja turvallisuudesta, kotimaan retkistä ja kaiken tasoisista ulkomaan retkistä. Tutustu lehtien numeroiden kuvauksiin tarkemmin verkkokaupassamme.

Luola lähetetään Suomen luolaseuran jäsenille vuodenvaihteessa. Jäsenmaksulla saa jäsenyysvuoden lopulla ilmestyvän lehden. Kuka tahansa voi myös ostaa lehden irtonumeroita.

Nettijatkot

Salasanat löydät paperilehdestä artikkelien yhteydestä.

Mukaan lehden tekoon?

Otamme mielellämme vastaan juttuja suomalaisista luolista ja suomalaisten luolaharrastajien ulkomaanseikkailuista sekä muusta luoliin ja luolaharrastukseen liittyvästä. Lähetä sähköpostia osoitteeseen luolalehti@gmail.com niin annamme lisätietoja. Kirjoittajilta ei edellytetä suuria kielellisiä ansioita, vaan hyvä tarina ja halu kertoa se riittää.

Mainostajille

Oletko kiinnostunut mainostamaan Suomen ainoassa luola-aiheisessa? Lehti tavoittaa seikkailuhenkisiä ja uteliaita ihmisitä ympäri Suomen. ISSN 2341-7986 Painosmäärä: 200kpl. Mainosmyynti: info@luolaseura.fi

Kannet

Sisällöt

Luola VII (2019) Historiaa, luolabiologiaa ja kotimaan löytöjä

Vuoden 2019 Luolassa valotetaan luolailun historiaa Suomessa 1800-luvun puoliväliin, kerrotaan luolabiologisesta tutkimusretkestä Ruotsissa sekä retkistä niin ulkomaisiin kuin suomalaisiinkin luoliin. Lehdessä esitellään hienoja luolalöytöjä niin Rautalammilla kuin Orivedelläkin. Lopuksi kypäräpäiset luolailijat päätyvät pallomereen.

Luola VI (2018) Kotimaan bunkkereita, luolia ja luolakarttoja.

Tässä numerossa pääpaino on Suomessa: keskisuomalainen luolailija ja eräopas kertoo luolan etsinnästä ja luettelee suosikkiluolansa, Helsingistä lähdetään pidemmälle luolareissulle Keski-Suomeen, Kolin Repouuro esitellään kattavasti kartan kera ja Hämeen Tuuloksessa jäljitetään 1850-luvun luolatarinan luolaa. Myös kyseinen tarina ja sen kirjoittaja esitellään. Modernimpaa suomalaista luolakirjallisuutta edustaa lehdessä pähkäilty Maarit Verrosen Luolavuodet. Luola-Suomi 2017-2018 nostaa jälleen esiin keskeisiä kotimaan tapahtumia maakunnittain. Lehdessä esitellään myös Porkkalan mielenkiintoisia bunkkereita ja Luola-Suomen nettijatkosta löydät tähän liittyen näppärän linkkikokoelman.

Ulkomaita ei kuitenkaan ole tyystin unhoitettu: Tutkimusretket Meksikon viidakoihin tai Ruotsin tuntureille asettavat omanlaisensa haasteet, joista lisää lehdessä. Myös vuoden 2018 EuroSpeleo -tapaamisesta on raporttia.

Luola V (2017) Menneisyys ja nykyisyys, suhde Ruotsiin ja tutkimusmatkailu.

Tässä lehdessä on paljon luolailun historiaa. Pääkirjoitus esittelee lähihistoriaa, kun taas ”Maan uumenissa” esittelee 1950-luvun jännittävää ja mukaansatempaavaa luolakirjaa ja sen ajan sanastoa. Nykysanastoa taas edustaa Luolaseuran aktiivien koostama viisikielinen luolasanasto, ainoa laatuaan. Hieman pidemmälle historiaan uppoudutaan Inarin Ukonsaaren luolan arkeologisista tutkimuksista kertovassa jutussa runsaine lähdeviitteineen. Myös Ahvenanmaan luolaretkestä kertova juttu valottaa hieman luolahistoriaa. Luolailun nykyisyydestä kertoo maakunnittain jäsennelty ”Luolasuomi 2016-2017” nettijatkoineen. Tutkimusmatkailuakaan ei ole tyystin unohdettu: Lapissa miehet löytävät Lemmenluolansa ja Uudellamaalla kartoitetaan 300 metriä lohkareluolaa. Lehden keskiaukeamalta löydätkin tajunnan räjäyttävän kartan suomalaisesta Korkbergetin lohkareluolasta. Suomen luolaseuralla on läheiset suhteet paitsi Britanniaan myös Ruotsiin, ja se näkyy: Lehdessä kerrotaan ruotsalaisten luolaretkestä Suomeen, på svenska förståss, ja löydät myös ohjeet päivä-luolassa -risteilyn toteuttamiseksi Tukholman lähialueen luoliin. Marraskuun 2016 luolaonnettomuus puolestaan kirvoitti paloesimiehen haastattelun, josta voit lukea ammattipelastajan näkemyksiä.

Luola IV (2016) Tutkimusmatkailua ja konferenssi, luolien ilmanlaatu, sekä retkiä.

Neljännessä numerossaan Luola painottuu tutkimusmatkailuun. Lohjan Torholassa harrastetaan maanalaista maanmittausta, Kaakkois-Suomessa kartoitetaan luolia, Lapissa etsitään Lemmenluolaa ja lisäksi esitellään Gotlannin luolatutkimusviikon tuloksia. Kokonaisuuden kruunaa englanninkielinen raportti tutkimusmatkalta historialliselle Picos de Europa:lle (Ario caves project), joka on jatkumoa jo puoli vuosisataa jatkuneelle tutkimusmatkojen sarjalle. Lehdessä on myös juttua luolien ilmanlaadusta ja hengityksen koetuistakin haasteista. Myös luolailun peruskurssista kirjoitetaan kuten myös luolailusta Espanjan Andalusiassa. Kaukaisin retkitarina tulee Thaimaasta asti. Luolaseuran osallistuminen EuroSpeleo 2016 -konferenssiin raportoidaan kuten myös sen etkot eli luolaviikko Britannian Mendip Hills -alueella.

Luola III (2015) Luolasukellus, kiipeilyn riippumisvammat ja retkiä.

Tämä lehti kysyy suoraan: haluatko luolasukeltajaksi? Aihetta ruoditaan kahden artikkelin verran: yhdessä kerrotaan pitkästä polusta luolasukeltajaksi toisen keskittyessä vedenalaiseen rauhaan ja estetiikkaan Goul du Pontin luolassa. Vähemmän vetistä materiaalia edustavat Suomen luolat -kirjan esittely, Etelä-Suomen vetisimmän(!) luolan Hulubergsgrottanin esittely sekä ”Luolia ja pustaa” (luolaretki Unkarissa). Lehdessä kerrotaan myös kiipeilyn riippumisvammoista sekä Britannian luolailuhistoriaan liittyvästä hahmosta Sulo Sulosesta Suomesta. Suomen luolaseuran kahden viikon luolaretki Kaakkois-Ranskan Vercorsiin esitellään kuten myös siellä tehty Troui Qui Souffle – Saints de Glace -läpiretki.

Luola II (2014) Biospeleologiaa, geologiaa ja retkiä.

Toisessa numerossaan Luola esittelee Maskun Mätikänvuoren luolan ja Torholan kalkkikiviluolan. Biospeleologiaa kosketteleva artikkeli ”Elämää Suomen luolissa” esittelee monenmoista maanalaista elämää lähdeviitteineen ja geologi Aimo Kejosen ”Speleoteemien eli luolasaostumien morfologia” (muoto-oppi) antaa kanoniset suomenkieliset nimet selityksineen monille luolamuodoille. Lisäksi esitellään luolailijan perusvarusteita sekä luolalautapeli The Cave. Luolaan pääsee nyt siis myös kotisohvalta! Ulkomailta esitellään Ranskan Vercorsin Grotte de Gournier ensikertalaisen silmin, suomalaisen luolamatkailijan Britannia (4 eri aluetta), tutkimusmatka Walesilaiseen Dan yr Ogofin luolaan sekä eeppinen Gandaran läpiretki Espanjassa.

Luola I (2013) Johdatus maan ja vedenkin alle sekä mikrobeihin.

Luolan ensimmäinen numero johdattelee maan alle Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa ja Britanniassa. Suomessa tutustutaan Hautvuoren luoliin, Ruotsissa Björklidenin luoliin ja Ranskassa eeppiseen köysilaskeutumista edellyttävään Gouffre Bergeriin. Luolailu helposti saavutettavassa Britanniassa on myös hyvin edustettuna: Lehdessä esitellään South Wales Caving Club -seura sekä sen upea ja valtavan kokoinen kotiluola Ogof Ffynnon Ddu (Mustan lähteen luola). Lisäksi kerrotaan ensikertalaisen kokemuksista köysikiipeilystä (SRT) Englannin Peak District:in luolissa. Suomen luolaseuran luolasukeltajat puolestaan kertovat kahdessa artikkelissa luolasukelluksesta ja seuran mikrobiologi kirjoittaa näkymättömistä luolanrakentajista (mikrobeista). Lehdessä esitellään myös pari luolailun oppikirjaa, joista harrastus saa kivasti vauhtia. Tämä lehti tarjoaa monipuolisen ja käytännönläheisen katsauksen luolailun eri puoliin.